Minulla on vähän hyvän mielen asiaa. Olen itsekin ollut joskus hyvinkin alakuloinen ja negatiivinen persoona, mutta olen voittanut sen kaiken ihan vain mielenvoimalla. Olen oppinut uskomaan itseeni, vaikka tulisikin hieman kupruja elämässä. Ne kuuluu siihen. Ne opettaa. Olen myös oppinut tuntemaan itseni, en yritä esittää mitään mitä en ole, en yritä todistella kenellekkään mitään, enkä yritä miellyttää ihmisiä jotka eivät sitä välttämättä ansaitse. Kuulostaa kovinkin kliseiseltä, mutta miksiköhän kliseet ovat kliseitä? Koska ne ovat totta.
Olen aina sanonut ystävilleni joilla on vaikeaa tai muuten vain mieli maassa, että länttäile kotisi seinille lappuja, joihin kirjoitat joitain hyvän mielen lauseita. Inspiroivia asioita, elämänohjeita, kauniita sanoja tai ihan vain vaikka arkipäiväisiä positiivisuuksia.
Tämä kuva on ollut läppärini taustakuvana abauttiarallaa vuoden veikkaisin. Silloin aikoinaan tuo kuulosti kivalta ja jalolta pyrkimykseltä, mutta nyt tässä viimepäivinä olen todellakin huomannut tuon ja tajunnut sen. Maailma tosissaan ei tule muuttumaan, jos sitä joku ei ala muuttamaan. Ja se joku voin tosiaan olla minä. Ei siihen pelkkä ajatus riitä, se on myös toteutettava. Minulle henkilökohtaisesti tässä on kyse ihmisten välisestä kommunikaatiosta; hymyistä, ystävällisyydestä; muiden huomioonottamisesta. Minä tahdon esimerkiksi että kaupan kassalla myyjä on ystävällinen minulle, hymyilee ja kiittää. No miksi helvetissä hän olisi, jos minä en ole hänelle? Vuorovaikutus on asia, johon voit itse vaikuttaa. Ja ehkä jonain päivänä, täällä Suomessakin, ihmiset alkavat kohtelemaan toisiaan paremmin. Tervehtimään, kiittämään ja toivottamaan hyvää päivää.
Negatiivisuus. Negatiivisuus elämässä on oikeasti turhaa. Kriittisyys puolestaan, joitain asioita kohtaan, on paikallaan. Mutta negatiivisuus katkaisee elämästä kaiken ilon. Negatiivisten ihmisten seura masentaa. Se ei palkitse. Ainoa positiivinen asia mikä liittyy negatiivisuuteen on että pessimisti ei pety. Mutta onko se todella elämää jos ei tule niitä pettymyksiä, eikä niistä opi? Jos varautuu siihen, että kaikki menee päin persettä. Puhun kokemuksesta, ei ole. Ja puhun myös kokemuksesta, että tällaisten ihmisten seurasta kannattaa vain kävellä ulos. Se palkitsee.
Voisin jakaa loputtomiin mielipiteitäni näistä asioistani, mutta tämäkin alkaa jo mennä vähän turhan vakavaksi. Ja se on ongelma, koska en oikeastaan ole kovinkaan vakava ihminen. Huumori on paras keino selviytyä elämästä :)
Näin kevään tullen on ihana kokkailla kaikkea ihanaa. Vihannekset, kasvikset ja hedelmät näyttävät kaikki paljon kauniimmilta ja värikkäämmiltä auringonvalon kuin hehkulampun valossa. Tänään kokkailin eiliseltä dippi-illaltani jääneitä porkkanoita ja kukkakaaleja. Kukkakaalit keitin yksinkertaisesti vain kasvisliemessä, mutta porkkanoista tein oikein herkkuja;
Leikkasin ne palasiksi ja heitin päälle oliiviöljyä, hitusen suolaa, ripaus pepperiä, tuoretta rosmariinia ja hmm.. olikohan siinä vielä muuta. No jokatapauksessa olivat aivan maittavia, joskin olisivat saaneet olla tovin pidempään uunissa. En tiedä kauan itse pidin, koska en ole koskaan varmaan näissä ruuanlaittoasioissa muistanut katsoa kelloa.
Noista kokosin terveellisen ja maittavan aterian. :) Suosittelen, sillä to my mind, kasvikset ja vihannekset ovat paras tapa parantaa mielenlaatua! Oikeasti, minun kokemuksieni ja tuttavieni perusteella voin kertoa vihannesten vaikuttavan hurjasti mielialaan. Hehhehe, alan pikkuhiljaa kuulostamaan vihannestukun jälleenmyyjältä. Paras lopettaa tähän.
reps
Mutta aletaan tässä nyt kissan kanssa siivoilemaan. Kiitos lukemisesta ja toivotan kaikille ihanaa päivää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti